API-ekonomia puhuttaa tällä hetkellä paljon, ja monet eri palveluntarjoajat haluavat julkaista palveluitaan ohjelmointirajapintojen kautta. Mutta mitä oikeastaan tapahtuu, kun palveluntarjoaja julkaisee API-katalogin ja toinen taho alkaa käyttää sen tarjoamaa palvelua? Ja miltä kokonaisuus näyttää integraatioalustan kannalta?
Osa komponenteista näkyy APIen loppukäyttäjille ja osa on piilossa "pellin alla"
Palveluiden julkaisemisesta ei luonnollisesti ole mitään hyötyä, jos kukaan ei saa tietää palveluiden olemassaolosta. Nykyään, kun ihmiset ovat entistä laiskempia etsimään tietoa, on hakukoneoptimointi palveluntarjoajan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi palveluntarjoajalla pitää olla varsinaisen palvelukatalogin lisäksi hakukoneoptimoitu mainossivu, jossa tarjotuista palveluista kerrotaan.
Kokeile huviksesi kirjoittaa Googleen ”open banking”. Jo ensimmäisellä sivulla on itse termiä selittävien sivustojen lisäksi muutamien pankkien mainossivuja, missä he kertovat palveluistaan, vaikka maksupalveludirektiivi PSD2 on vielä verrattain uusi asia. Tulevaisuudessa vastaavia mainossivuja tehdään pilvin pimein – myös muualla kuin pankkimaailmassa.
Mainossivun tarkoitus on kerätä yritykselle palveluiden käyttäjiä – siis asiakkaita. Palvelutarjoamaan tutustumisen lisäksi mainossivulla voi rekisteröityä palveluiden käyttäjäksi (on-boarding) esimerkiksi luomalla tunnukset. Rekisteröityneelle käyttäjälle sallitaan pääsy varsinaiseen API-katalogiin.
Katalogissa on tieto olemassaolevista API-rajapinnoista. Asiakas voi selailla eri palveluita ja kuluttaa niitä. Usein palveluntarjoaja sallii käyttäjille ilmaiseksi rajatun määrän kutsuja tiettyihin palveluihin. Myös rajattu määrä palveluita saattaa olla ilmaisia, ja muista palveluista joutuu maksamaan.
Monet palveluntarjoajat haluavat luoda API-kirjastojensa ympärille yhteisön, joka auttaa palveluiden kehittämisessä. Siksi mainossivun rinnalla on tarjolla yhteisösivusto, jossa palveluiden käyttäjät voivat keskustella muiden palveluita kuluttavien kehittäjien kanssa ja vaikka raportoida bugeja palvelun tarjoajalle. Yhteisöllistäminen ja vertaistuki sitouttavat käyttäjiä palveluihin ja tarjoaa myös palveluntarjoajalle tärkeää tietoa jatkokehitystä ajatellen.
Jotta palvelut saadaan tarjolle katalogeihin, tarvitaan taustalla vielä perinteistä integraatiotyötä: eri järjestelmiin kytkeytymistä, tiedon rikastamista, sanomien muotoilua ja rajapintojen julkaisua. Julkaistuja palveluita monitoroidaan ja seurataan, mitä palveluista käytetään ja kenen toimesta. Tämän seurannan perusteella palveluntarjoaja pystyy parantamaan ja kohdentamaan tarjontaansa sekä veloittamaan palveluiden käyttäjiä käytön perusteella.
Palveluiden tuottamiseen on tarjolla erilaisia valmiita ratkaisuja: API management -alusta keskittyy asiakkaalle näkyvien komponenttien hallintaan, kun taas perinteiset integraatioalustat keskittyvät tuottamaan itse palveluita. Hybridi-integraatioalusta nousee ”pellin alta” myös julkiselle puolelle ja pyrkii kattamaan mahdollisimman hyvin koko paletin.
FRENDS tarjoaa työkalut taustapalveluista aina API-katalogiin asti. Koska mainossivu ja foorumi ovat pitkälti asiakkaalle räätälöitäviä kokonaisuuksia, on ne jätetty tarjoamamme ulkopuolelle. FRENDSin sisäänrakennettu versionhallinta ja käyttöönotto mahdollistavat palveluiden ketterän julkaisemisen sekä testi- että tuotantoympäristöihin. FRENDS tarjoaa myös valmiin käyttäjien hallinnan ja monitorointityökalut palveluiden kulutuksen seurantaan. Kesästä asti FRENDSissä on ollut mukana myös API management, jonka avulla palvelukatalogiin voi julkaista palveluita ja niitä voi hallita kätevästi samasta käyttöliittymästä.
