Search:

DESIGN THINKING OHJELMISTOKEHITYKSESSÄ

eli kuinka tehdä palveluita, joita ihmiset oikeasti tahtovat käyttää.

Design thinking ohjelmistokehityksessä

Tahdotko pitää asiakkaasi ja hankkia uusia? Tahdotko asiakkaita, jotka puhuvat palvelujesi puolesta ja ovat sitoutuneita ja lojaaleja? Kuulostaa karulta, mutta pärjätäkseen globaaleilla, digitaalisilla markkinoilla yritysten on muokattava itsensä ja palvelunsa käyttäjäkeskeiseksi, muuten asiakas etsii haluamansa palvelun muualta. Hyväksi todettu malli lähestyä asiakaskeskeisyyttä on muuttaa toimintatapoja ja palvelujen kehittämistä design thinking -ajattelun avulla.

Design thinking -mallissa on monia tasoja ja sitä voidaan soveltaa yksilöstä yritystasolle asti. Sillä voi muotoilla ratkaisuja sekä asiakkaalle että yrityksen sisäisiin ongelmiin, etsiä innovaatioita tai kehittää olemassa olevaa paremmaksi.

Jotta toiminta olisi aidosti asiakaskeskeistä, tulee toimintatapa sisäistää yrityksen jokaisessa eri toiminnossa koodauksesta myyntiin ja johtamisen funktioihin ja kaikkiin niiden välillä. Kun kaikki tietävät, mihin toiminnalla tähdätään, saadaan panostus aidosti suunnattua tehokkaasti loppukäyttäjän hyväksi.

”Jos et tee kuluttajalle relevantteja palveluita, et tee ohjelmistokehitystä oikein.”

Käytännön työkaluja

Design thinkingiä sivuava palvelumuotoilu perustuu laajoihin, huolellisiin tutkimuksiin, kun taas design thinkingin avulla tehdään nopeasti, muutamassa päivässä ymmärrettäviä konsepteja ja prototyyppejä. Suunnittelijat, kehittäjät ja asiakas saatetaan puhumaan keskenään. Kaikki kehitystyön osapuolet aidosti tiedostavat, mihin ongelmaan kehitettävä sovellus tarjoaa ratkaisua. Koko kehitystyön ytimessä on sovelluksen loppukäyttäjä, jonka piileviä tarpeita havainnoidaan erilaisin tutkimusmenetelmin. 

Design thinking -prosessi etenee vaiheittain. Vaihejakoja on kirjallisuudessa esitetty useita, vaikka eteneminen on kuitenkin verrattain sama. Itse pidän viiden vaiheen mallia toimivimpana. Tarvittaessa tämä 5-vaiheinen prosessi tai sen osia toistetaan, kunnes saavutettu lopputulos on toimiva.

Desing Thinking_blogin_kuva

Havainnoi - Aluksi pyritään asettumaan loppukäyttäjän saappaisiin, tarkkaillaan näiden käyttäytymistä empaattisesti ja pyritään ymmärtämään toiminnan taustalla olevia motiiveja.

Määrittele – Toisessa vaiheessa havainnointidataa analysoidaan ja mietitään, mihin loppukäyttäjä oikeasti käyttää aikaansa ja rahojaan. Tarkkailun perusteella luodaan persoonia, jotka asetetaan asiakaspolulle (customer joyrney). Hypoteeseja tekemällä etsitään tutkimusdatan perusteella alueita, joissa asiakkaan tarpeisiin ei vastata. Näitä kutsutaan opportunity areaksi.

Ideoi – Kolmas vaihe on innovointi estoitta. Mietitään vaikka, miten supersankari ratkaisisi asiakkaan ongelman, poistetaan esteitä ongelmanratkaisun tieltä.

Protoile - Kun ongelmaan löytyy ratkaisu, se konseptoidaan ja muokataan siitä arvolupaus. Näiden perusteella voidaan tehdä jo prototyyppi tai arvoskenaario, jota sitten testataan ihmisillä, jotka eivät tunne asian taustaa ja joilla ei siis ole ennakko-oletuksia.

Toteuta – Viimeisessä vaiheessa lopputuotetta muokataan asiakaspalautteen avulla.

Diversiteetti ja empatia prosessin ytimessä

Digitaaliset palvelut lähenevät yhä enemmän markkinointia. HiQ:n design-studiossa on usean alan asiantuntijoita palvelukehityksen lisäksi esimerkiksi mainos- ja media-aloilta. Diversiteetti onkin yksi design thinkingiä ohjaavista arvoista. Riippumatta ihmisten taustoista, pystytään asiakaskeskeisellä toimintatavalla rakentamaan yhdessä hyödyllisiä tuotteita. Prosessin avulla tiimi pystyy synnyttämään käyttäjälähtöisiä konsepteja, joilla puolestaan voidaan luoda tuottavia palveluita.

Tähän asti yrityksillä ei välttämättä ole ollut käytössään luovuutta eikä käyttäjälähtöistä ajatusmallia, vaan toiminnan tavoitteena on ollut yksinkertaisesti tehdä mahdollisimman paljon voittoa. Design thinkingiä hyödyntäen toiminta muutetaan aidosti käyttäjäkeskeisemmäksi. Prosessi on vähän samanlainen kuin lean thinking: luotetaan tekijöihin, joiden annetaan tehdä autonomisesti asioita. Silti kaiken taustalla on design thinking -toimintatapa ja viisi vaihetta, joita kukin toteuttaa itse ja tiimin jäsenenä. Kun yrityksen eri tasot, ihminen – tiimi – koko yritys omaksuvat tämän ajattelumallin, tulee sen toiminnasta aidosti käyttäjälähtöistä. Aidosti asiakaslähtöisessä kulttuurissa kaikella toiminnalla tuotetaan hyötyä loppuasiakkaalle. Toimintatapaan kuuluu myös jatkuva kehitystyö. Julkaistuja palveluita kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti asiakasta kuunnellen.

Design thinking osana yrityskulttuuria

Ohjelmistokehityksessä design thinking ei ole vain design-tiimin työkalu, vaan tehokkain jalkautettuna koko yritykseen osana kaikkea tekemistä. Se on osa yrityskulttuuria ja liittyy siihen, miten yksilöt ja tiimit toimivat ja siihen, mille arvopohjalle koko yritys rakentuu.

HiQ:lla design thinkingia on sisäistetty systemaattisesti noin puolen vuoden ajan ja käyttäjälähtöinen ajattelumalli näkyy jo päivittäisessä työssä. Lähtökohta kehitysprojekteissa on se, miten voimme tuottaa hyötyä loppuasiakkaillemme ja siten arvoa asiakkaallemme. Design thinking tähtää meidän asiakkaamme asiakkaan hyvinvointiin: muutamme omalla käytöksellämme tuottamiamme palveluita, asiakkaidemme sekä heidän asiakkaidensa elämää.

Antero Kivikoski

antero.kivikoski@hiq.fi
Antero on HiQ:n Chief Design Officer.

Haluatko meille töihin?

Olemme digitaalisen ajan käsityölaisiä ja suhtaudumme työhömme intohimolla. Meillä pääset toteuttamaan upeita projekteja Suomen suurimmille yrityksille sekä luomaan kokonaan uusia, markkinoita muuttavia palveluita. Töihin HiQ:lle? HiQ kasvaa ja etsimme aktiivisesti joukkoomme uusia osaajia!

Ota yhteyttä!