Search:

IDEASTA ONNISTUNEESEEN MOBIILISOVELLUKSEEN

Ideasta onnistuneeseen mobiilisovellukseen

Miten tehdään onnistunut mobiilipalvelu? Tähän kysymykseen me odotetaan usein yksinkertaista, teknologialähtöistä vastausta, vaikka toteutuksen lähtökohdan pitäisi olla yrityksen strategia ja asiakkaan ongelman ratkaiseminen.

Onnistunut ratkaisu on mobiilikäyttöön suunniteltu ja käyttäjää ajatellen tehty. Sen täytyy tarjota sekä käyttäjälleen että tarjoajalleen konkreettista hyötyä ja arvoa. Tavoitteena voi olla asiakas- tai työntekijäkokemuksen parantaminen, toiminnan tai prosessien tehostaminen, säästön tuottaminen tai uuden liiketoiminnan luominen.

Hyvä (mobiili)sovellus tukee yrityksen digistrategiaa


Digistrategian avulla tunnistetaan yrityksen kannalta tärkeimmät ratkaistavat ongelmat. Se kertoo, missä yritys on nyt, mihin se haluaa päästä ja miksi. Strategia on polku tunnistettuun tavoitteeseen. Kaiken digitaalisen kehityksen tulisi olla linjassa kokonaisstrategian kanssa ja tukea matkaa päämäärään.

Strategian kirkastamiseksi voidaan kysyä kysymyksiä kuten:

  • Mikä on eri teknologioiden tai tuotteiden merkitys liiketoiminnallemme?
  • Mitkä kanavat ovat yrityksellemme tärkeitä?
  • Onko mobiili yksi niistä? Mikä mobiilin merkitys on meidän liiketoiminnassamme?
  • Onko mobiili meille markkinointikanava, asiakaspalvelukanava tai myyntikanava?
  • Onko koko palvelumme jossain vaiheessa saatavilla sovelluksen kautta?

Ratkaise asiakkaan ongelma, ymmärrä liiketoimintavaikutukset

Onnistunut mobiilikehitys tuottaa sovelluksen, jota asiakas haluaa käyttää. Sovellus puhuttelee asiakasta, tuottaen hyötyä myös yritykselle.

Lähdettäessä tekemään tuotetta tai palvelua, tärkeintä on tietää ”miksi”. Tätä kutsutaan myös ”problem statementiksi”. Jos syy kehittää mobiilisovellus on vain ”koska muillakin on”, lopputuloksena on yleensä kalliita ja huonosti asiakasta sekä liiketoimintaa palvelevia ratkaisuja – esimerkkejä on helppo löytää.
Käytännössä ongelmanratkaisuun tarvitaan ymmärrystä toimialasta, prosesseista ja kanavista sekä niiden merkityksestä yritykselle. Myös vaikutus liiketoiminnalle tulee tiedostaa. Uusi kanava, palvelu tai ratkaisu on muutos, jonka myötä yrityksen prosessit ja asiakasmäärät eri kanavissa voivat muuttua. Uusi sovellus voi tarkoittaa lisääntynyttä tai vähentynyttä asiakaspalvelutarvetta, ansainta- tai kustannusmallin muutosta tai vasteaikojen lyhentymistä. Vasteajan nopeutuminen voi taas johtaa tarpeeseen tehostaa tuotantoprosessia. Pidemmällä aikavälillä ratkaisuilla voi olla hyvinkin laajoja vaikutuksia koko yrityksen liiketoiminnalle. 

Innovaatiosessioista oivalluksia


Siinä missä digistrategia määrittää suunnan, sen konkretisoiminen voi joskus olla hankalaa. Millaisia palveluita pitäisi tuottaa, mitä ominaisuuksia näissä palveluissa pitäisi olla, ehkä juuri mobiilissa? Innovaatiosession avulla voidaan löytää uutta liiketoimintaa, työstää olemassa olevaa ongelmaa tai jopa törmäyttää eri alojen liiketoimintoja uusien mahdollisuuksien löytämiseksi.

Innovaatiosessioissa kokonaisuutta tarkastellaan ennakkoluulottomasti eri näkökulmista. Liiketoiminnan ja asiakkaan toimialan tuntijoiden lisäksi innovaatiotyöhön otetaan mukaan liiketoimintamuotoilijoita, palvelusuunnittelijoita, teknologia-asiantuntijoita, yrityksen loppuasiakkaita ja usein myös täysin eri alan osaajia. Jokainen tuo mukanaan eri näkökulman ja täten kysyy eri kysymyksiä. Totutun tavan rikkominen tuottaa tuoreita oivalluksia.

Mutta mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, jotta loppukäyttäjän toimintaa voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla? Perinteisiä skenaarioita ja käyttäjäpersoonia tukeekin erinomaisesti käyttäjäpolkujen mallinnus. 

Käyttäjäpolut asiakkaan tulkkina

Käyttäjäpolut toimivat asiakkaan tulkkina, kun kartoitetaan asiakkaan ja palvelun kanssakäymistä eri vaiheissa elinkaarta. Missä ja milloin asiakas kohtaa palvelun tai sovelluksen? Missä tilanteessa arvo asiakkaalle realisoituu? Entä mitä ongelmatilanteita asiakas voi kokea? Mikä on asiakkaan tarve tai syy ottaa sovellus käyttöön? Käyttäjäpolku voi myös antaa arvokasta lisätietoa hahmoteltaessa palvelun kasvustrategiaa: missä tilanteessa käyttäjä kertoisi sovelluksesta muille?

Käyttäjäpolut dokumentoivat ja haastavat liiketoiminnan oletuksia todellisuudesta sovelluksen ympärillä. Bussin selkänojissa mainostettavaa sovellusta ladataan oletettavasti juuri bussimatkalla. Kuinka pitkään sovelluksesta kiinnostuneella silloin on aikaa käyttää sen asentamiseen? 10 sekuntia vai 3 minuuttia? Voiko käyttöönotto tällöin vaatia pankkitunnistautumista? Kauanko sen jälkeen on aikaa saada käyttäjä ihastumaan sovellukseen? Millainen sovelluksen on oltava, jotta käyttäjä saadaan tuossa ajassa vakuutettua palaamaan? Kun tiedetään, miten asiakkaan odotetaan käyttäytyvän, voidaan tiedon perusteella arvioida esim. markkinointibudjettia, mittareita ja suunnitteluajureita. Tärkeimmät näistä oletuksista on syytä validoida ja viedä myöhemmin mittareihin. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri vaikutus virheelliseksi paljastuneella oletuksella liiketoiminnalle on? 

Prototyyppi mahdollistaa kommunikaation

Innovaatiotyöskentelyn lopputuloksena syntyy on usein prototyyppi, joka voidaan ajatella kommunikaatiovälineeksi. Powerpointtien sijaan, prototyypin avulla uudesta sovelluksesta voidaan viestiä käsin kosketeltavasti johdolle ja henkilöstölle, hankkia asiakaspalautetta, validoida oletuksia ja suunnittelupäätöksiä potentiaalisilla käyttäjillä tai vaikka hakea rahoitusta. Prototyypillä voidaankin pyrkiä hankkimaan vastauksia kysymyksiin kuten: osaavatko käyttäjät käyttää sitä tai kokevatko käyttäjät ominaisuudet hyödyllisiksi?

Prototyypin tuottaminen on hyvin nopeaa ja kustannustehokasta. Jos suuremmat suuntaviivat ovat tiedossa, sellaisen voi rakentaa jo muutamassa viikossa. Se tekee suunnitelmasta konkreettisen, sillä sen voi nähdä ja kokea. Sen avulla voidaan lisätä luottamusta eri oletuksiin ja priorisointeihin sekä hahmotella sovelluksen teknologiaratkaisua. Samalla vastaan voikin tulla kysymys, täytyykö sittenkin palata hetkeksi takaisin piirustuspöydälle? Tässä kohtaa suunnitelman muuttaminen onkin vielä suhteessa erittäin halpaa.


Mitä seuraavaksi?

Ymmärryksen kerääminen on tärkeimpiä vaiheita minkä tahansa sovelluksen tai palvelun suunnittelussa. Tämä ei tarkoita pitkää tai kallista prosessia vaan dynaamista ja riskiperusteisesti muokkautuvaa prosessia. Tiedon avulla voidaan erityisesti hallita riskejä liittyen liiketoimintaan ja asiakkaisiin ennen varsinaisen teknisen toteutuksen alkua, mutta myös sen aikana. Oletko varma, että päässäsi oleva visio palvelusta on jättipotti? Silloin edellä kuvatut vaiheet kannattaa jättää väliin ja aloittaa kehittäminen heti – kunhan olet todella, todella varma…

Jonas Pomoell

jonas.pomoell@hiq.fi
Jonas Pomoell, Business Director

Haluatko meille töihin?

Olemme digitaalisen ajan käsityölaisiä ja suhtaudumme työhömme intohimolla. Meillä pääset toteuttamaan upeita projekteja Suomen suurimmille yrityksille sekä luomaan kokonaan uusia, markkinoita muuttavia palveluita. Töihin HiQ:lle? HiQ kasvaa ja etsimme aktiivisesti joukkoomme uusia osaajia!

Ota yhteyttä!