Search:

MITÄ ON DESIGN THINKING?

Design thinking on tapa ajatella, ei tietty patteristo työkaluja.

Mitä on design thinking?

 

Design thinkingin juuret juontavat viime vuosisadan puoliväliin. Tämän käyttäjäkeskeisen metodologian avulla on suunniteltu esimerkiksi pommikoneiden ohjaamoita lentäjien kanssa: lentäjät otettiin mukaan ohjaamoiden kehittämiseen, jotta ne saatiin muotoiltua stressaavassa taistelutilanteessa mahdollisimman helpoksi käyttää. Varsin loogista. Teollisessa muotoilussa käyttäjäkeskeinen suunnittelu on ollut lähtökohtana jo useita vuosikymmeniä. Teollisesti tuotettujen tuotteiden tulee olla asiakasta miellyttäviä sekä toiminnallisuudeltaan että ulkonäöltään ja massatuotettavissa hintaan, jonka kuluttaja tuotteesta suostuu maksamaan. Teollinen muotoilija, joka tahtoo pitää työnsä tuskin ikinä suunnittelisi tuotetta, josta loppukäyttäjä ei pidä, jota ei tarvitse tai joka on kohderyhmälleen aivan liian kallis. Mieti, minkälaisia tuoleja valmistetaan tai rakennuksia rakennetaan, jos niiden käyttäjiä ei oteta ollenkaan suunnittelussa huomioon? Miksi tämä sama ajatusmalli käyttäjäkeskeisyydestä ei siis pätisi kaikkiin muihinkin ihmisten käyttämiin tuotteisiin ja palveluihin – myös digitaalisiin? 

Raamit luovalle kehitystyölle

Design thinking on enemmän tapa ajatella kuin tietty patteristo työkaluja. Se sopii kaikkeen kehitystyöhön kulttuurista, toimialasta tai kehityskohteesta riippumatta. Sen keskeiset teemat ovat empatia, loppukäyttäjän tunteiden ymmärtäminen ja nopea prototyyppien testaus ja hionta. Loppukäyttäjän piilevät tarpeet pyritään tunnistamaan heitä eri tavoin tarkkailemalla.

Laajemmin ajateltuna design thinking on myös tapa muuntaa yritys asiakaskeskeiseksi. Sen ideologiaan kuuluu monialaisuus: kehitystiimeihin kerätään osaajia hyvin eri aloilta ja osaamistasoilta.  Heitä rohkaistaan ajattelemaan asiakkaan näkökulmasta innovatiivisella, jopa heille epätyypillisellä tavalla. Osallistujat päästävät irti normaalista työpersoonastaan ja asettuvat sen sijaan loppukäyttäjän asemaan.

Design thinking -prosessit ovat nopeita ja ketteriä. Ideat kerätään huolellisesti, mutta koko prosessi on nopea: sovellusaihion valinta, prototyypin rakennus ja testaus tehdään hyvin nopealla aikataululla, jopa päivissä. Tavoitteena on tehdä ymmärrettäviä konsepteja ja prototyyppejä, joita asiakkaat sitten testaavat ja auttavat kehittämään yhä paremmiksi.

Havainnoi ja iteroi

Design thinking -prosessi etenee viiden iteroitavan vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa asetutaan käyttäjän asemaan havainnoimalla hänen käyttäytymistään. Tässä vaiheessa käyttäjältä ei välttämättä kysellä tarkkoja kysymyksiä kehitettävästä tuotteesta, vaan seurataan hänen käyttäytymistään ja ongelmia, joita hän kohtaa.

Toisessa, määrittelyyn keskittyvässä vaiheessa havainnot analysoidaan, tulkitaan ja lopuksi tehdään suunnitelma, jota käyttämällä löydettyjä ongelmia voidaan lähteä ratkomaan.

Kolmas vaihe, ideointi, onkin se luovin. Ongelmaan lähdetään ideoimaan innovatiivisia ratkaisuja luovia keinoja käyttämällä - tietysti pitäen loppukäyttäjä kirkkaana mielessä.

Neljännessä vaiheessa paras idea, joka on myös liiketoiminnallisesti toimiva kustannuksiltaan ja käyttötarkoitukseltaan, tehdään prototyypiksi. Lopuksi prototyyppiä testataan ja hienosäädetään myös asiakkaiden kanssa toteutusvaiheessa. Jos tuotettu palvelu ei vielä ole täysin toimiva, toistetaan prosessia alusta kunnes suunniteltu palvelu tai tuote on loppukäyttäjää miellyttävä.

Joskus rohkeutta on myös hyväksyä, että tehty prototyyppi ei vastaa asiakkaiden tarpeita. Tällöin kehitys lopetetaan ja aloitetaan prosessi alusta pyrkien entistä paremmin ymmärtämään loppukäyttäjän tarpeita.

Desing Thinking_blogin_kuva.jpg

 

Miksi design thinking?

Design thinking nivoo yhteen useita, perinteisesti erillisenä nähtyjä asioita. Design thinking- ajattelumalli sovelluskehityksessä ottaa huomioon palvelua tarjoavan yrityksen, palvelun/sovelluksen kehittäjän ja tilaajan sekä sitä käyttävän loppuasiakkaan ja muut mahdolliset osapuolet. Näistä kaikki hyötyvät design thinkingin käytöstä. Tämä käyttäjäkeskeinen ajattelumalli nivoo yhteen eri osapuolet ja synnyttää ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia - kuitenkin siten, että loppukäyttäjä on aina kaiken kehitystyön keskiössä.

Maailman suurimmat ja menestyvimmät yritykset hyödyntävät Design thinking -metodologiaa kaikessa, mitä tekevät. Yhden maailman suurimman yhtiön, Pepsicon, toiminnassa ajattelumalli on läsnä esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisessä, niiden nimeämisessä, yhteistyökumppanien etsimisessä ja jopa tuotteiden hyllyttämisessä. 

Kutsu sitä miksi haluat, mutta asiakaskeskeinen sovelluskehitys on täällä ja vaan tarpeellinen kaikille, jotka tahtovat olla relevantteja omalla toimialallaan ja omassa toiminnassaan. Pärjätäkseen, pitää ymmärtää käyttäjän tarpeita, muuten hän etsii paremman palvelun tai tuotteen muualta.

Esimerkkinä Apple ja hiiri

Maailman ensimmäinen sarjatuotettu hiiri ilmestyi Applelta. Ennen tätä hiiri osana käyttöliittymää oli jo keksitty. Esimerkiksi Xeroxin versio oli tiiliskiven kokoinen ja sen tuotanto maksoi useita satoja dollareita. Ei ehkä siis maailman käyttäjäystävällisin tuote hintansa eikä käyttökokemuksensa osalta. Apple tarttui ideaan ja ryhtyi miettimään, miten hiirestä saataisiin tietokoneen käyttöä helpottava lisävaruste, joka olisi kaikkien saatavilla. Kehitysprosessissa paneuduttiin muun muassa siihen, miten ihmisen olisi helpompi käyttää tietokonetta ja kuinka tuotantokulut saataisiin niin alas, että käyttäjällä olisi varaa ostaa tuote. Lopputulos löytyykin lähes jokaiselta työpöydältä.  

 

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

Antero Kivikoski

antero.kivikoski@hiq.fi
Antero on HiQ:n Chief Design Officer.

Haluatko meille töihin?

Olemme digitaalisen ajan käsityölaisiä ja suhtaudumme työhömme intohimolla. Meillä pääset toteuttamaan upeita projekteja Suomen suurimmille yrityksille sekä luomaan kokonaan uusia, markkinoita muuttavia palveluita. Töihin HiQ:lle? HiQ kasvaa ja etsimme aktiivisesti joukkoomme uusia osaajia!

Ota yhteyttä!